Historia toistaa itseään ja elämä on yhtä ympyrää. Ahdistuksesta aurinkoon ja auringosta takaisin alas ahdistukseen.

Tällä kertaa kyse ei ole itsestäni vaan Ruotsin-mummista. Ei edelleenkään syö eikä nuku. Puhuu vanhoja asioita ja on oman tulkintani mukaan selvästi huonommassa kunnossa kuin vielä muutamia viikkoja sitten.

..? Kuinka nyt kuuluu toimia? Miksi mä olen ihan neuvoton, vaikka kokemuksesta pitäis tietää ettei tuossa tilanteessa enää ilman apua jaksa? Melkein pelottaa jo.