Kepan Afrikka-blogista löysin tänään loistavan merkinnän. Me vastaan ne, outo vastaan normaali...

Onhan se niin, että ryhmillä on yhtäläisyyksiä, no doubt, ja sen huomaa, kun törmää itseensä nähden erilaiseen. Mutta hienoa on, kun tajuaa, että erilaisuus on näkökulmasta kiinni: ainakin Sambiassa karisee äkkiä perinteinen me-ryhmänäkemys, jonka mukaan me ollaan oikeammassa kuin ne, me ollaan normaalit, joihin muita verrataan. Tui vaan tuuleen tuollainen normitus!

No niin. Sitten takaisin etnistä erilaisuutta koskevan tutkimuksen kimppuun. Mitä luulette, teenköhän mä liikaa töitä? ;)