Kuulin juuri, että yksi täällä Tukholmassa tapaamani suomalaistyttö - jonka kanssa ehdittiin jo kertoa vähän salaisuuksia eli ystävystyä - ei ehkä tulekaan enää kotireissultaan takaisin vaihtarielämää viettämään. Yksi toinen ystävä arveli, että M:llä on varmaan ollut täällä niin ikävää, ettei se enää viitsi tulla (tosin syitä on tietysti muitakin ja vakavampia, mutta tämä lienee kuitenkin yksi). Lisäksi tämä toinen ystävä oli sitä mieltä, että ei kai oikein kenelläkään suomalaisvaihtarilla ole täällä ollut niin hauskaa. Että milloin se ihana vaihtarielämä oikein alkaa??!

Sitten se tosin lisäsi, että minä kuulemma olen ainoa ilopilleri, joka tuntuu olevan oikein tyytyväinen.

Yllätyin vähän. Minäkö? Tyytyväinen, vieläpä porukan ilomielisin? Ihan heti en tunnistanut itseäni, mutta sitten - taisin ymmärtää, mistä on kyse.

En odottanut liikoja tänne tulolta; oikestaan en odottanut juuri mitään. Muuta kuin sitä, että elämä muuttuu, niin kuin sen on tapana muuttua, kun muuttaa maasta toiseen. Kun lähdin, ajattelin, että tulen kolmen viikon päästä pois, jos on ihan kauheeta. Aika kauheeta olikin, muttei kuitenkaan ihan niin. Ekoina viikkoina tulin hyvälle mielelle jo siitä, että sain lukea illalla (väsyneenä) Dagens Nyheterin ja käydä nukkumaan. Ei hurjaa biletystä, jokailtaista kaupungilla juoksua. Arkea.

Enkä mä nyt väitä, että mä sittemminkään, alkuvaikeuksien jälkeen, täällä jatkuvasti hymyilisin ja innosta hihkuisin. Päinvastoin. Oon jopa sitä mieltä, että tää on ehdottomasti pahempi paikka kuin Saksa ;) ehkä noin... jokaisella mittarilla mitattuna (ja se on jo jotain se, kuten moni läheisistäni taitaa tietää). Mutta niinhän se on, että tää on niin tätä. Ei tää elo missään tän ihmeempää ole, olitpa vaihdossa tai et. It's up to you what you make of it.  

Ja kuten rakas ystäväni E sanoi, murtumisen jälkeen jaksaa hymyillä. Ymmärtää, että ilon aihe on jo se, että saa illalla nukahtaa rauhassa ja aamulla jaksaa herätä. Että ei koko ajan odota, milloin se elämä alkaa. Ei se ala, se on. Ei unohdeta sitä, eihän?



(Ja takaisin maan pinnalle: Ruotsin poliittisen historian tenttikirjan ääreen.)