ja silleen, tiedättehän, aaaahdistaa. ja milloinpa ei. muutama eka päivä uudessa kodissa takana, tykkään kovasti. mutta nää hommat, voi ziisös, onks tässä nyt mitään järkee.

tänään täällä, huomenna tuolla, joskus vapaatakin, ja yksi homma kokonaan aloittamatta. kauheesti duunia mutta vain vähän rahnakkaa (ai kellä ei?). voi fiuna.

pitäis vissiin muistaa, että alku aina... ja niin edelleen. mut kun ei malttais, heti kaikki mulle tänne nyt.

 eilisen päivän hyvä uutinen oli joka tapauksessa se, että lassi on päässyt turvallisesti perille luapula provinceen ja aloittanut työnsä siellä. ja mobiilikenttääkin on, eli no worries.